Ranska-Italia-Sveitsi-Italia-Sveitsi-Ranska-Sveitsi-Saksa-Suomi

-1.8.2009
Superfast

Sitä on kohtalaisesi aikaa kun viimeksi kirjoittelin. Paljon on kaikenlaista hienoa taas tapahtunut viimeisen kahden viikon aikana. Nyt istun matkan lähes viimeisellä etapilla lautassa rostockista helsinkiin. Lautta tosin ei ole vielä lähtenyt. Mut parin tunnin päästä merimatka alkaa. 26 tuntia ilma hyttiä. Autolla olisi mennyt vaivattomammin. Nyt sitä on paha enää surra.

No palataanpa ajassa pari viikkoa taakse päin. Lensi Pariisista Milanoon. Sieltä nappasin auton jonka olin jättänyt sinne kentälle viikkoa aikaisemmin. Lauri oli Modeniuksen Samin ja Aution Tatun kanssa odottelemassa Piz Badilen parkkiksella kun punainen volkkarini kaarsi sinne. Yhteistuumin todettiin olosuhteet toivottomiksi ja lähdettiin ajamaan kohti Keski-Sveitsiä; Interlakenin suuntaan. Kohde osoittautuikin todella hyväksi. Löysimme hyvän ja halvan leirintäalueen ihan keskeiseltä paikalta ja asetuimme leiriin. Välihuomautuksena täytyy mainita Sveitsin virkaintoiset rajaviranomaiset jotka olivat päättäneet että Tatun tai Mun autossa on huumeita. Ensin pysäytettiin Tatun paku, epäilystä ei varmaankaan herättänyt puolen metrin levyinen Che Quevaran kuva takaluukussa. No joka tapauksessa Tatun auto tutkittiin ensi juurta jaksaen. Me ajettiin ongelmitta rajan läpi ja mentiin kilometrin päähän odottelemaan poikia. Pojat tuli puolen tunnin päästä ja niin tuli musta bemarikin, kolme huumepoliisia kyydissä. Ja sit sama ruljanssi meille. Ensin taskut tyhjiksi ja ruumiintarkastus. Sit perusteellinen auton syynäys. Hieman kummastuttaa tuollainen toiminta, mut jos niillä ei oo varaa ostaa koiraa ja runsaasti ylimääräistä aikaa, niin kait se on ihan suvaittavaa. Ihmetyttää vaan jo ajatus että kuka Suomalainen haluaisi salakuljettaa Italiasta huumeita SveitsiinJ

Paras paikka Interlakenin alueella on ehkä Vendenstöck niminen kallio jolla on useita todella hyviä alppi-sporttireittjä. Kivilaatu on kalkkikiveä 250-500m. ja pääosin kiipeily on helvetin vaikeaa. Lisäksi jokaiselle reitille on sunnilleen 600m verttiä lähestymistä. Rankka paikka. Alueelta löytyy myös helpommin lähestyttävää ja helpompaa kiivettävää aina sportista pitkiin big walleihin.

Vendenstökissä ja lähistöllä vietettiin reilu viikko kiiveten. Palavimpana mieleen on painunut ehkä signal nimisellä kukkulalla suorittamamme kiipeilyrupeama. Realistisen ajattelukyvyn puutteessa luultavasti lähdimme haikkaamaan mäelle joka on kartasta katsoen kymmenen kilometrin päässä Parkkikselta ja siihen tietysti lisätään noustavaa korkeutta reilu kilsa niin reidet pohkeet ja koko kroppa kiittää. Meinaa kuukahtaa jo ennen kun pääsee reitin alkuun. No se oli ehkä reissun kovin päivä fyysisesti.

Sveitsin seikkailujen jälkeen päätettiin Laurin kanssa siirtyä pariksi päiväksi Chamonixiin chllailemaan ennen kotiin paluuta. Rentoutuminen onnistuikin varsin hyvin. Käytiin yhtenä päivänä hieman boulderoimassa samalla reissulla kun käytiin ostaas tuliaisviinit, 9ploo vinkkuu ja yks plo. champanjaa tasan 40. Ei kovin pahaJ

Torstai iltapäivällä lähdin ajamaan kohti Rostockkia ja matka sujui oikeen hyvin. Eilen eli perjantain vietin Itä-meren rannalla jossain saksalaisten lomaparatiisissa. Suurin hämmästykseni oli että meressä uimisesta pitää maksaa. Saksalaiset ovat kovia keräämään rahaa.

Nyt istun laivassa odottamassa lähtöä. Kello lähenee aamun tunteja mutta ei oikeen uni tuu. Löysin hyvän nukkumapaikan alimman autokannen rappukäytävästä. Sieltä ei varmasti kukaan tuu herättämään. Ainakaan kun ollaan päästy matkaan. Toivottavasti matka menee nopeasti. Tää on aika puuduttavaa..